Seuraavissa kappaleissa käsittelen rumpusetin yksittäisiä rumpuja ja niiden ominaisuuksia. Loppuosassa on huomioita erilaisista seteistä. Toivottavasti näistä on apua oman settisi suunnittelussa.

Virveli

Yleisin virvelikoko on 14″ x 5″ tai 5,5″ ja ihan syystä, sillä se on kaikin puolin helppo rumpu soittaa ja virittää. Siihen saa tiukalle viritettynä mainiosti palauttavan tatsin ja läpikuuluvan soundin, medium-vireellä menee puolet maailman biiseistä ja löysälle väännettynä voi hoidella balladit.

Rock/pop-soittoon oiva valinta ovat astetta syvemmät mallit 14″ x 6″ tai 6,5″, silloin soundiin tulee hieman lisää botnea ja alataajuuksia. Myös tiukemmalla vireellä soundissa on mukana syvyyttä. Jos halutaan matalaa ja märkää soundia, syvemmällä rummulla sen saa helpommin aikaan.

14″ x 7″ – 8″ –kokoiset virvelit ovat omiaan matalaa soundia kaipaaville. Näistä saa halutessaan helposti myös sen erittäin syvän ja tussahtavan virvelisoundin, jota voi olla vaikea tavoittaa matalammasta rummusta, ainakaan soittotatsin kärsimättä.

Tiukkaan, korkeaan ja läpitunkevaan soundiin hyvä valinta on 14″ x 3,5″ – 4″, erityisesti kireällä vireellä. Hieman löysemmällä vireellä tällaisesta Kumusta saa kuitenkin hämmästyttävän lämpimänkin soundin.

Halkaisijaltaan 13″ –virvelit on usein mielletty kireäsoundisiksi, jota ne matalampina versioina (4″ – 5″) usein ovatkin. Kun syvyyttä lisätään, saadaan 13″-rummusta kuitenkin monipuolinen peli, esim. 13″ x 6″ tai 6,5″ on jo erittäin hyvä, napakkatatsinen allround-rumpu.

Pienemmät halkaisijat 12″ ja 10″ toimivat parhaiten kakkosvirveleinä, kun halutaan tiukka hiphop-soundi tai erikoisefekti.

Tomit

Kumu-tomien etuna on erityisen ohuen rungon myötä saavutettu matala ominaisvire ja herkkyys. Siksi jo matalammastakin tomista saadaan täyteläinen ja lämmin soundi. Tästä on konkreettinen hyöty, kun etutomit halutaan asetella mahdollisimman matalalle bassorummun päälle.

Vaikka voinkin tehdä halkaisijaltaan 6″ –tomeja, pienin järkevä koko kyllä on 8″. Kuutoseen on jo oikeasti hankala osua ja soundikin on…no, aika pieni ja erikoinen. Kasikaan ei ole maailman helpoin rumpu soittaa ja virittää, parhaiten se toimii kokoina 8″ x 7″ tai 8″. Omalla tavallaan siinä on maukas soundi, mutta vaatii käyttäjältään tyylitajua, sillä se helposti puuduttaa runsaasti käytettynä, sen verran tehokkaasti ääni tulee perinteisen rumpusoundimaailman yli.

10″-koko on monen suosikki ja se onkin helppo rumpu virittää ja soittaa, mutta toisille sekin on vielä liian pieni. Kaikkein yleisin koko on 10″ x 8″, mutta kymppi toimii asteikolla 10″ x 6,5″ – 10″ x 10″ aina mainiosti. Matalampi koko on hivenen herkempi reagoimaan, mutta kaiken kaikkiaan tässä koossa liikuteltavaa ilmaa on vielä sen verran vähän, että myös syvempi rumpu on helppo soittaa. Kympistä saa haluttaessa korkean soundin, mutta sen saa viritettyä myös yllättävän matalallekin.

12″ on yleisin pikkutomikoko, syvyytenä 8″ tai 9″. Toimivat syvyydet ovat välillä 6,5″ – 12″. Matalammat koot ovat monipuolisempia, syvemmistä on turhaa kaivaa tiukempaa jazz-soundia, ne ovat parhaimmillaan rock/pop-jytinässä. Myös matalasta 12″-tomista saa kuitenkin halutessaan muhkean soundin.

13″ jää tomien valinnassa usein vähemmistöön ja syynä on sen hankala sijoittuminen 12″ ja 14″ –kokojen väliin. Esimerkiksi 12″ x 9″ ja 13″ x 10″ ovat kooltaan niin lähellä toisiaan, että mukavan intervallin virittäminen niiden välille vaatii kompromisseja. Siksi 13″-tomi nähdäänkin useimmin yhdessä 16″-lattiatomin kanssa esim. tyyliin 13″ x 9″ ja 16″ x 14″. Sinänsä 13″-koko toimii hyvin pitkälle samoin kuin 12″, syvyyksinä voi olla 6,5″ – 13″. Pienessä setissä voi myös lattiatomi olla 13″, esim. 13″ x 10″ tai 11″.

14″ on yleisimmin lattiatomina, mutta joskus myös etutomina, ”räkkitomina”. Etutomina sekin voidaan matalimmillaan tehdä syvyyteen 6,5″, syvimmillään yleensä 11″. Lattiatomina syvyydet vaihtelevat välillä 11″ – 14″. Yleensäkin 14″ on hyvin helppo rumpu ja antaa komean soundin syvyydellä kuin syvyydellä. Käytetyimmät lattiatomikoot ovat 14″ x 12″, 13″ ja 14″. Syvemmässä rummussa on hiven enemmän sustainia, mutta ero on todella pieni.

16″ on oikeastaan aina lattiatomina, joskus niitä näkee myös ripustettuina, mutta on se kyllä aika iso rumpu roikkumaan laitettavaksi… 16″ on koko, jossa enää ei päde se kantti kertaa kantti-sääntö, eli 16″ x 16″ on jo selkeästi hankalampi rumpu. Se on jo niin suuri, että syttyäkseen ja soidakseen kunnolla se vaatii selkeästi enemmän voimankäyttöä. Siksi yleisin koko Kumuissa on 16″ x 14″, joka toimii todella mainiosti ja antaa aivan yhtä mahtavan soundin kuin syvemmätkin, mutta on lisäksi helpompi virittää ja soittaa. Myös matalammat koot ovat helppoja, hyviä kokemuksia on esim. malleista 16″ x 12″ tai 16″ x 13″.

18″ on katu-uskottava lattiatomi, hyviä kokoja ovat 18″ x 14″, 15″ tai 16″. Kun halutaan se viimeinen matala jytinä, raskaalla kädellä soittavalle rumpalille sopii tämä koko. Ei kuitenkaan allround-käyttöön, vaan rockiin…

Bassorummut

Halkaisijaltaan 20″ bassari on suosituin, se on sopiva allround-koko. Mukavan roudattavuuden lisäksi soittotuntuma on helppo ja napakka, soundikin riittää sekä poppiin että jazziin. Hyvä perussoundi löytyy syvyyksillä 14″ – 16″. Syvemmätkin koot 20″ x 17″ tai 18″ ovat vielä helposti hallittavissa, mutta jonkin verran menetetään herkkyydessä, toki soundiin tulee mukaan enemmän kanuunaa. Supernopeassa tuplabassarityöskentelyssä 20″-koko on mukava, sillä kalvo pysyy lepattamatta ja tatsi on hyvä.

22″ on mainio rock-koko, siinä on jo selkeästi isompi soundi verrattuna 20″-kokoon. Helpoimmat koot soittaa ovat 22″ x 14″ – 16″, soundia ja alapäätä näistä löytyy myös aivan riittävästi. Syvemmät 17″ tai 18″ vaativatkin raskaampaa jalkaa, eivätkä ole varsinaisia allround-rumpuja, mutta ovat kyllä omiaan kovaan soittoon.

24″ on messevä rumpu, sen takana on mukava soittaa, sillä soundi myös tuntuu. Sama juttu kuin 22″-rummulla, toimivimmat koot ovat 24″ x 14″ – 16″. Syvemmissä on jo melko raskas tatsi, mutta toisaalta kalvoa voidaan pitää jo hieman tiukemmalla ja silti soundi on mukavan matala, tällä voidaan parantaa soittotuntumaa.

18″-bassari on yllättävän monipuolinen. Yleensä se on totuttu näkemään jazzin parissa, mutta sopivilla kalvoilla ja oikealla virityksellä siitä löytyy mahtava, kiinteä tömäys, joka sopii pop/rock-soittoon todella hyvin. Tiukalle ja soivaksi viritettynä rumpu saadaan kauniisti laulamaan ja siksi se on suosituin koko jazz-tyyliin. Yleisin koko on 18″ x 14″, joka on todellinen allround-rumpu, pop/rock-meininkiin sopivat syvemmätkin mallit, tatsikin pysyy vielä hyvin kasassa.

16″ on mukava pikkubassari, samat ominaisuudet kuin 18″-mallissa, mutta astetta pienemmällä volyymillä. Yleisin koko on 16″ x 14″, syvemmissä malleissa kanuunamainen iskevyys korostuu. Kevyeen soittoon ja pieniin tiloihin oiva koko, mikitettynä minne vaan.

14″ on pienin valmistamani bassarikoko, se on jo erikoisrumpu. Kehittämälläni laminoidulla ja joustavalla riserilla (eli korotusosalla) rumpu saadaan soimaan ja resonoimaan, jolloin soundi on hämmästyttävän iso. No, ei se tietenkään ”oikeaa” bassaria vastaa, mutta komeasti sillä vetää. Samanlainen riser on myös 16″-koossa. Nämä pikkuveijarit toimivat parhaimmin mahdollisimman pehmeillä pedaalin nuijilla. Kokona on yleensä 14″ x 14″.

26″ on myös luettavissa erikoiskokoihin, sillä se vaatii omistajaltaan ison auton lisäksi myös isoa luonnetta. Soittotuntuma on omanlainen, koska pedaalin nuija jää jo kauemmaksi keskipisteestä ja kalvo on lepattavuudessaan vaikeammin hallittavissa, verrattuna pienempiin kavereihinsa. Näin isoa rumpua ei kannata tehdä kovin syväksi, 26″ x 14″ on soitettavuudeltaan parhaasta päästä. Soundi on iso ja todella tuntuva.

28″ on suurin rumpukokoni ja siihen pätevät samat seikat kuin 26″-malliin, mutta vielä astetta rankemmin. Näin iso rumpu on monipuolisin ”einiinsyvänä”, hyviä kokemuksia on jopa 28″ x 12,5″-koosta. Osaavan soittajan käsissä (ja jaloissa) nämä isot rummut ovat todella monipuolisia. Ja olohan on sellaisen takana kuin valtamerilaivan kapteenilla…

Sopiva settaus?

Kumu-settiä suunnitellessaan kannattaa pohtia, millaista musiikkia sillä on tarkoitus soittaa. Kevyemmässä ja jazzimmassa menossa rummut saavat olla yleensä pienemmät, erityisesti bassari. Rockissa taas bassarilla saa olla kokoa, tomitkin voivat olla suuremmat. Bassorumpu ja tomit tulisivat olla samaa perhettä. Jos bassari on esim. 24″, siihen ei ehkä ole paras valinta 10″ ja 14″ tomit, mieluummin vähintään 12″ ja 16″, ehkäpä 13″ ja 16″. Rummun halkaisija määrää syvyyttä enemmän rummun luonteen.

Ehkä maailman yleisin setti lienee 14″ virveli, 12″ ja 14″ tomit ja 20″ bassari. Yhdellä etutomilla on vankkumattomat kannattajansa, hyviä syitä siihen löytyy paljonkin. Mutta lähes yhtä paljon löytyy kahden etutomin käyttäjiä ja viime vuosina taas on yleistynyt yhden etutomin ja kahden lattiatomin yhdistelmät. Erilaisia settauksia löytyy aikamoinen määrä, eikä vain yhtä oikeaa ole onneksi olemassa. Moni on myös ottanut ensin esimerkiksi tomikoot 12″ ja 14″ ja myöhemmin täydentänyt 10″ ja 16″ –tomeilla, silloin löytyy sopiva yhdistelmä kaikenlaisiin tilanteisiin.

Tomikokojen valinnassa kannattaa huomioida myös haluttu soundimaailma, erityisesti tomien välille viritettävien intervallien ero. Esimerkiksi 10″ ja 16″ –tomien välille syntyy hyvin luonnollisesti oktaavi, joka saattaa kuulostaa oudohkolta rumpufilleissä (jos käytössä olisi vain nämä kaksi tomia). Kahden tuuman välein sovitetut tomit on helpompi virittää nykymusiikkiin sopiviksi, mutta jonkin verran asiaan voidaan vaikuttaa myös syvyyksillä. Eli jos haluaa settiin vaikka 12″/13″/16″ –tomit, kannattaa 12″ olla syvyydeltään vaikkapa 8″ ja 13″ esim. 10″. Mutta toisaalta: eihän mikään estä käyttämästä villeimpiäkään yhdistelmiä, musiikin ehdoillahan tässä mennään. Siitä vaan!